Kierros Porvoon vanhassa kaupungissa

Opettajamme Tanja piti luokallemme erittäin mielenkiintoisen kierroksen Porvoon vanhassa kaupungissa, kertoen Porvoon historiasta ja arkkitehtuurista. Aloitimme kierroksen Raatihuoneentorilta ja saimme heti alkuun tarkastella eri rakennusmateriaaleja ja maalipintoja. Torin laidoilta löytyi sekä puisia että kivestä tehtyjä rakennuksia, kiveä rakennusmateriaalina alettiin suosia 1700-luvun alussa, sillä se oli paloturvallisempaa ja siitä annettiin verovapaus sekä tullialennukset. Puutaloihinkin rakennettiin usein korkea kivijalka, joka suojeli puupintaa muun muassa lumikinoksilta.

Ilman kunnollista kivijalkaa laudoitukset kärsivät.

Rakennusten kuntoa ja perinteikkyyttä suojellaan tarkasti, varsinkin ulkokuorta. Vanhassa kaupungissa saakin maalata rakennuksia vain perinteisillä maaleilla eli kalkki-, öljy- ja keittomaaleilla. Puurakennuksia on maalattu öljy- ja keittomaaleilla, mutta öljymaalattuja on huomattavasti enemmän. Keittomaalilla on maalattu esimerkiksi tunnetut ranta-aitat, käyttäen punamaalia, ja se antaa puun hengittää eli ei tee kalvoa pintaan. Öljymaali jättää tuoreeltaan kiiltävän pinnan, mutta ajan kuluessa ja riippuen siitä paljonko maalissa on käytetty liitua, se muuttuu himmeämmäksi mattapinnaksi. Öljymaali alkaa myös ajan mittaan krakeloitumaan eli muuttuu pirstaloituneeksi ja krokotiilinnahkamaiseksi. Vanhan kaupungin kivirakennukset on maalattu kalkkimaaleilla. Maalaus tehdään pyörivin vedoin, jolloin pinta jää eläväksi ja maali hioutuu rakennuksen pintaan. Esimerkiksi Raatihuoneen talossa on käytetty väreinä poltettua terraa sekä keltaokraa. Pääsimme näkemään myös kalkkimaalikokeiluja, sillä Holmin talon seinään oli testattu pienillä alueilla erilaisia keltaisia.

Pirstaloitunut öljymaali.

Raatihuone.

Vaikka yleisimmät värit vanhassa kaupungissa ovat keltaisen ja punaisen eri sävyjä, löytyy sieltä myös yksi harvinaisemman värisistä rakennuksista. Vanha puurakennus kuului Petter Solitanderille, ja se on maalattu kromioksidivihreällä, mikä oli aikanaan erikoinen ja kallis väri. Useimmat ympärillä olevat rakennukset on laudoitettu empireaikaisesti eli poikkilaudoituksella, mutta Solitanderin talosta huokuu kustavilaisuus pystylaudoituksen ja pilareiden takia.

Solitanderin kromioksidinvihreä rakennus.

Rakennusten tarkastelun ja historian lisäksi pääsimme kierroksella tutustumaan ihastuttavaan Kymin Palokärki -maaliliikkeeseen.  Pienen liikkeen yhdellä seinustalla oli riveittäin erilaisia maaleja, liuottimia ja tarvikkeita, ja osaava omistaja kertoi itsetekemistään laadukkaista seoksista, työvaiheista ja aineiden käyttötarkoituksista. 

Maaliliikkeen hyllyt notkuvat tavaraa.

Pigmenttejä löytyi monissa eri väreissä.